Fysioterapia

Fysioterapialla pyritään parantamaan ja ylläpitämään toimintakykyä. Toimintakyky on sanana hyvin laaja. Yhden ihmisen tavoite voi olla, että hän saa noustua päivittäin portaita ylös. Toisen tavoitteena taas on, että lenkkeily sujuisi kivuttomasti. Jokaisella on eri tavoitteet, mutta fysioterapian avulla saadaan usein kehitettyä henkilön fyysistä tasoa niin, että henkilön omat tavoitteet toteutuvat. Fysioterapia on tutkittuun tietoon perustuvaa, ja ala kehittyy jatkuvasti.

Mitä fysioterapiassa tehdään?

Jokaisella fysioterapiakäynnillä tehdään laaja kartoitus ja tutkiminen, sekä kysely oireista. Asiakkaille suunnitellaan yksilöity hoito-ohjelma, joka pitää sisällään terapeuttista harjoittelua. Manuaalista hoitoa tehdään tarpeen mukaan. On saatu hyvää tutkimusnäyttöä, että harjoittelun avulla on saatu parempia tuloksia, kuin manuaalisella käsittelyllä esimerkiksi pitkittyneissä jännevaivoissa. Erityisesti jännekivuissa, nykytieto suosittelee asteittaista kuomituksen lisäystä, jolla saadaan vähennettyä kipua. Moni asiakas on päässyt kivuista kokonaan eroon. Jänteiden kuntoutus vaatii malttia, jonka vuoksi kivun poistuminen kokonaan voi viedä useita viikkoja, jopa kuukausia. Manuaalinen terapia sisältää mm. hierontaa, pehmytkudoskäsittelyä, faskiatekniikoita, ja nivelten traktioita eli vetohoitoa.

Terapeuttinen harjoittelu ja kipu

Terapeuttinen harjoittelu suunnitellaan aina yksilöllisesti asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Harjoittelussa käytetään kehon omaa painoa, lisäpainoja ja/tai kuminauhoja. Terapeuttinen harjoittelu on turvallista ja tehokasta. Kivun taustalta löytyy useita tekijöitä, jotka ylläpitävät kipua. Uskomukset kivusta, pelkokäyttäytyminen, psyykkinen stressi, erilaiset keskushermostoon vaikuttavat aineet, uni, mieliala ja vähäinen liikunta voivat vaikuttaa kivun lisääntymiseen tai jatkumiseen. Listassa ei ole mainittu kaikkia kipuun vaikuttavia tekijöitä. Lihasheikkouksilla ja staattisilla työasennoilla voi olla vaikutusta kivun ja jäykkyyden jatkumiseen. Kipu on siis ilmiönä laaja. Niska-ja hartiaseudun kivut ja jäykkyydet ovat hyvin tyypillisiä ja harvoin taustalta löytyy mitään vakavaa tekijää. Nykyään myös tiedetään, että magneettikuvista löytyneet muutokset eivät aina korreloi kivun kanssa. Melkein joka toiselta yli 40-vuotiaalta löytyy magneettikuvissa välilevyn pullistumia, mutta suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole löydökseen liittyvää kipua (osalla pullistumat ovat kuitenkin kivun taustalla!). Fysioterapiassa tutkimisen ja testauksien avulla pyritään selvittämään mikä/mitkä tekijät kipua aiheuttavat.

Toimistotyöntekijöiden niska-ja hartiaseudun ongelmat

Toimistotyöntekijöillä, niskan alue voi kuormittua pitkään kestäneen staattisen asennon takia. Ihmisen pää painaa arviolta 5kg, ja kun pää on eteenpäin työntyneessä asennossa, kuorman määrä vastaa jo 15kg määrää. Pään eteenpäin työntynyt asento aiheuttaa myös toisinaan sen, että kaulan alueen lihakset ovat yliaktiivisia ja jännittyneet. Fysioterapiassa pyritäänkin usein siihen, että löydetään sekä hoidetaan vaiva, joka aiheuttaa oireita. Eli hoidetaan syy, eikä vain oireita. Toimistotyöntekijät hyötyvät yleensä ergonomian ohella säännöllisestä lihasvoimaharjoittelusta. Lihasvoimaharjoitteet niskan ja selän alueelle kannattaa käydä fysioterapeutin kanssa läpi, jotta asiakas tietää, minkä lihaksien lihasvoimaa on syytä parantaa.

Monet toimistotyöntekijät ovat onnistuneet pääsemään niska- ja hartiaseutuvaivoista eroon fysioterapialla.

Minulla on tapana antaa 2-3 hyvää harjoitusta, joita tekemällä kivut yleensä helpottavat. Liikkeet valitaan asiakkaan lähtötason mukaan, ja ne on helppo tehdä kotona/työpaikalla tai kuntosalilla. Annan lisää haastavampia harjoituksia terapian edetessä. Tarkoituksena ei ole tehdä kuminauhajumppaa koko elämän ajan! Kuminauhoilla treenataan yleensä ensimmäinen viikko, jonka jälkeen kuormitusta nostetaan.